Durbanissa ollaan

Moikka taalla perheessa nyt ollaan ja kaikki hyvin. Talo ei nyt oo mikaan hirveen erikoinen mutta netti ja taulutelkkari loytyy.
Perhe on mukava ja varsinkin hostsisko kenen kanssa jaan huoneen on mukava :) Aamulla tuli pieni itkukohtaus ku tuntu etta kaikki on pain persetta ja kaipasi takaisin orientaatioleirille mutta se meni aika nopeesti ohi. Oli vaan semmonen olo ettei mun tavarat mahdu mihinkaan (jaan siis huoneen siskon kanssa) ja oli yksinainen olo kun hostsisko ja aiti olivat joko koulussa tai toissa. Tuli mieleen etta mika tahansa muu maa olisi satakertaa paremnpi kun tama. Mutta sitten puhuin aluevalvojan kanssa joka sano etta jokainen muukin vaihtari tytto itkee taalla talla hetkella joten en ainakaan ole ainoa :D
Nama kattovat kokoajan leffoja (oikeesti kokoajan) mutta ei kai se haittaa :D nailla on prison breakkiki koneella joten sitakaan en missaa :D Ei ne sitte taalla oikee muuta teekkaan. Ruokaa tuputetaan kokoajan ja tanaan soinki kasilla ekaa kertaa currya, ei ainakaan ollut mautonta, menee hetki tottua tahan tuliseen ruokaan :D
Alunperin mun piti menna vasta maanantaina kouluun mutta tanaan oli niin masentunut olo taalla yksin joten menenkin jo huomenna, hostsisko on ainakin selitellyt kovasti ku kaikki sen kaverit odottavat mua joten yksin ei ainakaan pitaisi olla, ostin koulupuvunkin jo mutta myyja anto mulle sitte vaarat housut kaupasta mukaan joten meen huomenna sitte normi vaatteilla viela :)
Tama kaupunki (Durban) on aivan ihana, en oikeen osaa selittaa mutta tulee mieleen joka los angeles maisemista, puita, palmuja, sopoja taloja ja erittain kumpuilevaa maastoa, taalla on tallakin hetkella joku +25 vaikka on talvi joten ei valittamista. Mutta nytten taytyy lopetella, paivittelen taas myohemmin! :)