En nyt oikeen tieda mita pitaisi kirjottaa. Eli kohta on aika tulla taalta kotiin ja oudolta tuntuu.
En nyt oikeen tieda mita siita kotiinpaluusta pitaisi miettia, kai siihen sitte tottuu, mutta talla hetkella on outo olo.
En edes oikeen muista etta mita ma yleensa kotona teen ja millanen fiilis mulla on siella jne, kai tassa nyt vaan liian kauan sit oltu pois kaikesta.
En kylla vielakaan tajua etta taalta oikeasti kohta tulen kotiin, tai kauan ollu jo sellanen olo etta voi vitsi puolet ajasta mennyt, 2/3 ajasta menny jne. mutta aina on kuitenkin ollut kuukausi tai pari aikaa jaljella.
No nytten ei ole edes kuukautta enaa (ei edes 3 viikkoa) ja alkaa kohta se ajatus paahankin juurtumaan etta paivia tassa nyt lasketaan kuukausien tai viikkojen sijaan.
Kai ma nyt olen sitten vaan unohtanut etta ihan hyvin ne asiat siella kotonakin on.
Mutta perjaatteessa ahdistaa kylla ajatus siita kun ekan kerran tulen suomen maille ja kuuluu suomea vaan jokapuolella, tai kun avaan ekan kerran kotioven ja tulee se tuttu kotihaju vastaan. Tai se kun kavelee kadulla ja kaikki on valkosia :D
Kun tata vuotta odotin niin paljon, kyllahan kaikki sanoi etta se menee nopeasti mutta sitten kotona vasta tajuaa etta nytten se on ohi ja tassa sita taas ollaan,
Turun, salkkareitten, loskan, kesailtojen, mansikoiden, h&m, perheen, nihkeitten bussikuskien, parhaimpien kavereitten, kaljan, tekemattomien laxyjen ja koulustressin parissa.
Tosin kyllahan sen jalkeen tulee sitten uusia asioita mita odottaa jne.
Vaikka mulla yhdessa vaiheessa (kun kaikki tuntui ihan masentavalta) oli sellanen olo etta mika tahansa muu maa olisi ollut parempi kun etela afrikka niin en ma kylla vaihtaisi tata maata mihinkaa.
Vaikka valilla on tuntunut hankalalta niin kylla tama maa on opettanut niin paljon ja en usko etta mistaan muualta olisin saannut mielenkiintosempaa ja niin erilaista kokemusta.
En edes osaa kuvitella jos en olisi koskaan lahtenyt vaihtoon, milta tuntuisi jossen koskaan olisi nahnyt millasta oikeesti on elaa toisella puolella maailmaa, kayda koulua taalla jne.
No enhan ma tietaisi mista olen jaannyt paitsi mutta nytten mua melkeen ahdistaa ajatus siita etta mulla ei olisi kantaa mukanani tata vuotta ja naita kokemuksia.
Mutta kai se loppupeleissa on niin etta tarkeinta ei ole mihin lahtee, vaan etta lahtee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti